Vuoroasuminen ja vuoroviikkoasuminen
Vanhemmat voivat sopia siitä, että lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona. Asumismuotoa, jossa lapsi asuu yhtä paljon tai lähes yhtä paljon kummankin vanhempansa luona kutsutaan vuoroasumiseksi.
Jotta asuminen katsottaisiin lain mukaiseksi vuoroasumiseksi edellytetään, että lapsi on vähintään 40 prosenttia kalenterivuodesta kummankin vanhempansa luona. Mukaan lasketaan myös lomakuukaudet ja juhlapyhät.
Vuoroasumisessa lapsen varsinainen asumisjärjestely voi olla lapsen ja perheen tilanteesta riippuen erilainen. Lapsen vaihto kodista toiseen voi tapahtua esimerkiksi muutaman päivän välein, vuoroviikoin tai jopa vuorokuukausin.
Yleisesti käytetään myös termiä vuoroviikkoasuminen. Sillä tarkoitetaan yleisimmin vuoroasumista, jossa lapsi tapaa viikkotasolla molempia vanhempiaan aina viikon kerrallaan.
Vuoroasumisen edellytykset
Vuoroasuminen katsotaan vaativimmaksi yhteisvanhemmuuden ja lapsen asumisen muodoksi. Vuoroasuminen edellyttääkin vanhemmilta kykyä hyvään yhteistyöhön, toimivaa keskinäistä kommunikointia ja joustavuutta.
Vuoroasuminen toimii parhaiten silloin kun molemmat vanhemmat ovat sitä itse toivoneet ja siihen sitoutuneet. Lisäksi se vaatii toimiaakseen, että vanhemmat pystyvät ja haluavat jakaa vastuun lapsen arjesta, ja että vanhemmilla on samansuuntaiset kasvatukselliset ajatukset. Vanhempien tulisi myös suhtautua joustavasti lapsen oleskeluun toisen vanhemman luona.
Tärkeänä edellytyksenä vuoroasumiselle on lisäksi, että lapsen elinpiiri säilyy samana kodista riippumatta. Elinpiiriä ovat esimerkiksi koulu, päiväkoti, ystävät ja harrastukset. Jotta elinpiiri voi pysyä samana edellyttää se käytännössä, että vanhemmat asuvat lähellä toisiaan.
Vuoroasumisjärjestelyyn päätymisen tulee aina perustua lapsen etuun, ei vanhempien tahtoon tai taloudellisiin intresseihin. On muistettava, että vaikka vuoroviikkoasumisessa on paljon hyvää, on se kuitenkin aina vaativa asumisratkaisu lapselle, ja voi olla sitä myös vanhemmalle.
Lapsen virallinen asuinpaikka
Vuoroasumisesta koskevaan sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen on kirjattava kumpi koti on lapsen virallinen asuinpaikka, eli kummassa kodissa lapsi on niin sanotusti kirjoilla.
Vuoroasumisesta huolimatta lapsella voi olla vain yksi virallinen asuinpaikka.
Lapsen asuinpaikan vaikutukset
Asuinpaikkamerkinnällä on vaikutusta lakisääteisten palveluiden kuten päivähoitopaikan, koulun, koulukuljetusten ja terveydenhuollon määräytymiseen.
Myös monet yhteiskunnan antamat tuet ja palvelut suoritetaan perheelle sen mukaan missä lapsen virallinen asuinpaikka on, esimerkiksi asumistukea myönnettäessä lapsi voidaan ottaa huomioon vain toisen vanhemman ruokakunnan jäsenenä. Myös lapsilisää maksetaan vain toiselle vanhemmalle, lähtökohtaisesti sille, jonka luona lapsi virallisesti asuu.