Ero ja lapsen asioista päättäminen
Avioero
Voit hakea avioeroa yksin tai yhdessä puolisosi kanssa. Avioeroa haetaan kirjallisesti käräjäoikeudelta.
Avioerossa noudatetaan avioliittolakia.
Avopuolisoiden ero
Avopuolisoiden erotessa avioliittolakia ei noudateta. Mikäli avopuolisot ovat tehneet sopimuksen avoeron varalta, noudatetaan erossa sopimuksen ehtoja. Jos avopuolisoilla on lapsia, noudatetaan lasten osalta samoja sääntöjä ja periaatteita kuin avioerossa.
Avoliiton purkautumisesta on annettu vuonna 2011 ns. avoliittolaki, joka säätelee avopuolisoiden omaisuuden jakamista erotilanteessa.
Lapsen asioista päättäminen erotilanteessa
Vanhemmat päättävät erosta huolimatta edelleen yhdessä kaikista lapsen asioista.
Lapsen elämän järjestämiseen liittyvistä seikoista ei ole välttämätöntä sopia mitään kirjallisesti vaan vanhemmat voivat edelleenkin hoitaa ne yhdessä ja vapaamuotoisesti, mikäli siihen pystyvät ja jos uskovat, että sopu säilyy vastaisuudessakin.
On kuitenkin inhimillistä, että vanhempien ero voi aiheuttaa vakavaakin erimielisyyttä siitä, miten uudessa elämäntilanteessa tulisi toimia lapsen osalta. Yksi yleisimmistä riidan aiheuttajista on asumiskysymys: kumman vanhemman luona lapsi pääasiallisesti asuu eli kumpi vanhemmista jää lähivanhemmaksi ja kumpi etävanhemmaksi vai päädytäänkö ns. vuoroasumiseen jolloin lapsi asuu kummankin vanhemman luona yhtä paljon.
Riitaa aiheuttavat helposti myös elatusapukysymykset ja varsinkin maksettavan elatusavun oikea määrä ja sen laskemistapa. Yleinen riidan aihe on myös huoltajuuteen liittyvät kysymykset.
On huomattava, että vaikka lapsen huoltajuudesta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta ei ole pakko tehdä kirjallista sopimusta, on vanhempien sovinto täytäntöönpanokelpoinen vain jos sopimus on tehty kirjallisesti, ja se on sosiaalilautakunnan tai käräjäoikeuden vahvistama. Lapsen elatusavun osalta laki edellyttää samoin, että sitä koskeva sopimus tehdään kirjallisesti ja vahvistetaan sosiaalilautakunnalla ollakseen täytäntöönpantavissa.
Mahdollisissa riitatilanteissa ja varsinkin tulevien kiistojen ehkäisemisessä onkin olennaista, että lapsen huoltoa ja tapaamista koskeva sopimus sekä elatusapusopimus ovat tehty tarkasti ja juridisesti pätevällä tavalla.
Lastenvalvojan rooli lapsen asioista sopimisessa
Erimielisyystilanteissa vanhemmat voivat kääntyä kunnan tai kaupungin lastenvalvojan puoleen.
Lastenvalvojalla ei ole määräysvaltaa lapsen asioiden järjestämisessä vaan lastenvalvoja toimii ainoastaan vanhempien yhteisymmärryksessä päättämien kysymysten vahvistajana. Lastenvalvoja voi siten kirjata sopimukseksi vanhempien päätökset lapsen huoltajuudesta, asumisjärjestelyistä, elatusavusta ja muista tärkeistä kysymyksistä.
Lastenvalvoja ei voi päättää lapsen asioista toisin kuin mitä vanhemmat ovat keskenään sopineet, mutta voi jättää vahvistamatta vanhempien keskenään tekemän sopimuksen jos katsoo, että sopimus on lapsen edun vastainen.
Huoltajuus- ja tapaamiskiista sekä lakitoimiston apu
Mikäli vanhemmat ovat keskenään hyvin erimielisiä siitä miten lapsen elämä jatkossa järjestetään, kuten huoltajuudesta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatusavusta, on vanhempien hyvä kääntyä lakiasiaintoimiston ja asiaan perehtyneen lakimiehen puoleen.
Lakimies pyrkii aina ensisijaisesti aikaansaamaan sovinnon vanhempien välille, jotta oikeudenkäynniltä vältyttäisiin. Lakimiehen mukaantulo voi parhaimmillaan edesauttaa vanhempien välisen sovinnon syntymistä ja ehkäistä kiistan kehittymisen täysimittaiseksi oikeudenkäynniksi.
Ammattitaitoinen lakimies pyrkii myös aina huolto-, elatus- ja tapaamiskiistassa ottamaan huomioon paitsi edustamansa vanhemman edun, myös lapsen edun.
Hyvä lakimies voi lisäksi auttaa päämiestään huomaamaan, mikäli huoltajuus- ja tapaamiskiistaa rasittavat sellaiset vanhemman negatiiviset tunteet entistä puolisoaan kohtaan, jotka eivät saisi vaikuttaa kun pyritään päättämään lapsen parhaasta.
Lakimiehen ja lakiasiaintoimiston puoleen kääntymistä on siten turha aristella.