Asiantuntija-avusteinen tuomioistuinsovittelu eli Follo-sovittelu

Lapsiasian sovittelua käräjäoikeudessa eli asiantuntija-avusteista tuomioistuinsovittelua kutsutaan Follo-sovitteluksi. 

Follo-sovittelussa vanhemmat voivat sopia kaikista lapseen liittyvistä kysymyksistä, kuten huoltajuudesta, asumisesta, tapaamisista ja elatusavusta. Sovittelussa voidaan lisäksi sopia muistakin lapseen liittyvistä asioista ja vanhempien yhteisistä toimintatavoista, joita ei voitaisi käsitellä varsinaisessa huoltoa- ja tapaamisasiaa koskevassa oikeudenkäynnissä. 

Sovittelun tarkoituksena on saada aikaiseksi lapsen edun mukainen sovintoratkaisu, joka on myös molemmille vanhemmille mieluinen. 

Follo-sovittelun kulku

Sovittelu järjestetään lapsen asuinpaikkakunnan käräjäoikeudessa.

Sovittelijana toimii kyseisen käräjäoikeuden lapsiasioita hoitava käräjätuomari. Lisäksi paikalla on asiantuntija-avustaja, joka voi olla esimerkiksi psykologi tai sosiaalityöntekijä.

Sovitteluun osallistutaan yleensä oman lakimiehen kanssa. Lakimies tukee asiakastaan usein hyvinkin tunteikkaan sovittelupäivän aikana, sekä varmistaa, että sovittelussa tehty juridinen sopimus vastaa asiakkaan etua ja toiveita. Hyvä lakimies ottaa sovittelussakin huomioon paitsi oman asiakkaansa edun myös lapsen edun. 

Sovittelu on vapaamuotoista keskustelua vanhempien välillä.

Yleensä sovittelulle varataan aikaa kokonaisen työpäivän verran, mikä tekee Follo-sovittelusta ylivoimaisen muihin sovittelumuotoihin, kuten perheasiainsovitteluun verrattuna, joissa aikaa sovintoon pääsemiseksi on pääsääntöisesti vain muutaman tunnin verran kerrallaan. Folloa voidaan lisäksi jatkaa ensimmäisen päivän jälkeen, mikäli se katsotaan aiheelliseksi ja molemmat osapuolet sitä toivovat.

Sovittelun edetessä voidaan tehdä ns. kokeilusopimuksia, jossa kokeillaan tiettyä järjestelyä ennalta sovitun ajan. Luonteeltaan kokeilussopimukset ovat määräaikaisia sopimuksia. 

Sovitteluun kesken oikeudenkäyntiä 

Vaikka varsinainen oikeudenkäynti olisi jo lapsiasiassa vireillä, voivat osapuolet kesken oikeudenkäyntiä sopia, että yrittävät pitkän oikeusprosessin sijaan sovintoa asiassa, jolloin asia siirtyy Follo-sovitteluun ja oikeudenkäynti keskeytetään odottamaan sovittelun lopputulosta. Sovitteluun voidaan siirtyä missä vaihessa oikeudenkäyntiä tahansa. 

Mikäli sovittelussa ei saada aikaiseksi sovintoa, jatkuu oikeudenkäynti siitä mihin jäi ennen sovitteluun siirtymistä.

Sovittelussa tehdyn sovinnon merkitys 

Sovittelussa tehty sovinto, jonka sovittelija vahvistaa, vastaa vaikutuksiltaan täysin lapsen huolto- ja tapaamisoikeudenkäynnissä annettua käräjäoikeuden päätöstä asiassa. 

Sopimus on myös täytäntöönpanokelpoinen. Tämä tarkoittaa sitä, että jos sopimusta rikotaan, voi loukattu osapuoli saattaa asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi. 

Follo-sovittelun etuja 

Follo-sovittelulla on useita etuja oikeudenkäyntiin verrattuna, kuten sovittelun vapaaehtoisuus, prosessin vapaamuotoisuus sekä nopeus, sillä sovitteluun pääsee yleensä kuukauden kahden kuluessa siitä kun sen aloittamisesta on tehty päätös. Sovittelu on myös huomattavasti oikeudenkäyntiä edullisempi vaihtoehto. 

Suurena etuna sovittelussa on myös, että vanhempien yhdessä laatima sovinto vastaa yleensä parhaiten lapsen etua ja turvaa lapsen suhteen molempiin vanhempiinsa. Sovittelu myös useimmiten säilyttää vanhempien keskinäiset välit paljon paremmin kuin täysimittainen ja raskas oikeudenkäynti.